Suomen Frisbee Liiton perustaminen 1978

Tekijä: Sami Loukko 23.1.2022

Suomessa on ollut kaksi merkittävää yritystä saada frisbee "lentoon" jo ennen Suomen Frisbee Liiton perustamista.

Kunto-Ufo 1970

Kunto-Ufon on kehittänyt pertteliläisen Talmu-tuotteen toiminnanjohtaja Taisto Lehti.

Lehti esitteli idean ruveta valmistamaan kotimaista frisbeetä suurelle polkupyöräalan yritykselle Tunturipyörälle, jonka suunnittelupäällikkö Esko Kotamäki innostuikin ideasta. Kotamäki myös keksi tuotteelle nimen, ja ensimmäiset Kunto-Ufot valmistuivat vuonna 1970. Kunto-Ufon markkinoinnin yksinoikeus annettiin Tunturipyörä Oy:n markkinointiyhtiölle, turkulaiselle Pyöräkellari Oy:lle. Lehti ja Kotamäki esittelivät yhdessä tuotteen myös Suomen Kuntourheiluliitolle, jolle tehtiinkin Kunto-Ufoja muutamia tuhansia kappaleita. Kuntourheiluliitto teetti Kunto-Ufolle myös peliohjeet.

Kunto-Ufosta on olemassa useita eri versioita, joista merkittävin on Mainoslahja Oy:n suunnittelema Kunto-Ufo Sisupisaralla. Kyseisessä Kunto-Ufossa on Sisupisara ja olympiarenkaat.

Kunto-Ufo oli vuoden 1971 olympiamyynnin suurartikkeli ja sen myynnin edistämiseksi päätettiin järjestää kilpailutoimintaa. Mainoslahja Oy:n edustajana olympiatuotteissa toimi Erkki H. Ilmavirta, joka sai sovittua Palloliiton kanssa Kunto-Ufon pituusheittokilpailujen järjestämisestä jalkapallon mestaruussarjan otteluiden yhteydessä. Kunto-Ufolla pelatiin siis ensimmäiset frisbeekilpailut Suomessa. Kunto-Ufon pituusheiton SM-kilpailut käytiin 26.9.1971 Helsingin Olympiastadionilla, jossa ensimmäiseksi frisbeelajien Suomen mestariksi heitti mikkeliläinen Timo Kemppinen.

Yhteensä Kunto-Ufoja valmistettiin 10 000–15 000 kpl, mikä jäi merkittävästi tavoitteesta, sillä Taisto Lehti oli odottanut myynnin olevan useita satojatuhansia. Kunto-Ufon valmistus loppui vuonna 1972–1973. 

Ufokki 1975

Ufokin on kehittänyt kuopiolainen Aki Muhonen, joka perusti Ufokin markkinointia varten EbeMagi Oy:n. Ufokit on valmistanut muovitehdas Finn-Mayrei Oy Kuhmoisissa, jossa tuotanto alkoi keväällä 1975. Suurimpia markkinointitoimenpiteitä olivat heittelynäytökset sekä suoramarkkinointi erilaisilla messuilla ja maatalousnäyttelyissä. Aki sai Ufokkeja jonkin verran myyntiin myös esimerkiksi K-ryhmän urheilukauppoihin (Kesport).

Muhonen oli hankkinut Ufokkiin Avainlipun käyttöoikeuden voidakseen mainostaa Ufokkia Suomessa valmistettuna tuotteena. Ufokki oli myös Suomen Kuntourheiluliiton hyväksymä tuote ja sitä mainostettiin heidän julkaisuissaan.

Vuonna 1977 Aki suunnitteli Suomen Ufokki-liiton perustamista, mutta sitä ei koskaan perustettu.

Ufokkeja on valmistettu noin 8 000-10 000 kpl. Yhtenä syynä Ufokin valmistamisen lopettamiselle oli Suomen Frisbee Liiton perustaminen Suomeen 1978. Sen jälkeen Ufokki ei ollut enää virallinen kilpailuväline liiton järjestämissä kilpailuissa.


Suomen Frisbee Liiton perustaminen

Amexpo Oy

Seppo Nieminen sai vuonna 1975 ajatuksen tuoda frisbeitä Suomeen sekä kaupallisessa tarkoituksessa että frisbeen heittelyn juurruttamiseksi Suomeen vapaa-ajanviettotapana ja urheilulajina. Nieminen otti yhteyttä Wham-O Mfg Companyyn Kaliforniassa ja vieraili Wham-O:n toimistossa sekä IFA:ssa (International Frisbee Association), ja sai neuvoja siitä, kuinka asiaa pitäisi viedä eteenpäin.

Nieminen perusti Amexpo Oy:n 5.1.1976. Yhtiön toimialaksi merkittiin agentuuritoiminta lahja-, vaatetus- ja vapaa-ajan tuotteita varten. Amexpo oli ensimmäinen suomalainen frisbeiden maahantuoja, jonka päätuote oli frisbee. Ensimmäinen erä frisbeitä tilattiin 24.10.1977 Tanskasta, Farusan tehtaalta, missä valmistettiin Wham-O:n frisbeitä.

Ruotsissa frisbeiden markkinointi ja urheilutoiminta oli jo pidemmällä. Ruotsin lajijärjestö, Svenska Frisbeesportförbundet, oli perustettu 2.9.1974. Syksyllä 1977 Nieminen vieraili Michel Wendellin kanssa Tukholmassa tutustumassa Ruotsin liiton toimintaan ja Ruotsin markkinointiorganisaatioon sekä frisbeegolfiin. He tapasivat Ruotsin liiton perustajan Johny Gustafssonin. Johny omisti myös Plast Ab Jee Cee nimisen frisbeeyrityksen, joka omisti Wham-O:n markkinointioikeudet Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Islannissa.

Seppo Niemisen muistiinpanoja Ruotsin vierailulta vuodelta 1977.

2.11.1977 Amexpon markkinointipäälliköksi ja osakkaaksi 10 % osuudella ryhtyi Leo Luoti. Sen jälkeen Nieminen muutti töihin Kaliforniaan.

Liiton perustamisen suunnittelu

Nieminen ja Luoti jatkoivat yhdessä frisbeeliiton perustamisen suunnittelua. Luodin rooli oli yhdistyksen perustamisen hoitaminen ja Nieminen jatkoi yhteistyötä Wham-O:n ja IFA:n kanssa.

Wham-O:lta saatiin Rose Bowl MM-1976 -kisafilmi, jota mm. Jokke "stadin säkki" Linnamaa, suomalainen dj ja radiotoimittaja, näytti discoissa ympäri maata. Filmin näkivät kymmenet tuhannet henkilöt.

Helmikuun lopussa 1978 Muhonen otti yhteyttä Luotiin ja kertoi Ufokista sekä aikeistaan perustaa Suomen Ufokki-liitto. Luoti ja Muhonen tapasivat 31.3.1978 Hämeenlinnassa, ja keskusteltuaan Tapio Jäntin, Amexpon hallituksen jäsenen kanssa, tulivat Luoti ja Jäntti siihen tulokseen, että Suomeen on perustettava frisbeeliitto nopeasti ennen kuin Muhonen perustaa oman Suomen Ufokki-liittonsa.

5.5.1978 Nieminen otti vapauden tehdä päätöksen Suomen Frisbee Liiton puolesta. Liiton logoksi tuli Aulikki Niemisen suunnittelema FFA-logo. Samaan aikaan Luoti ja Jukka Porko saivat  Suomi-Amerikka Yhdistyksen Suomi-USA-jäsenlehteen jutun Suomen Frisbee Liiton perustamisesta. Itse lehti julkaistiin kesäkuun alussa ja siinä oli mukana myös lomake jäseneksi liittymistä varten.

Aulikki Niemisen logoehdotus ja SFL:n mini vuodelta 1978.

Suomi-Amerikka Yhdistyksen Suomi-USA-jäsenlehden frisbeeaiheinen artikkeli, joka julkaistiin kesäkuun alussa 1978. Jutun tekijät olivat Leo Luoti ja Jukka Porko.

Voidaan todeta, että Suomen Frisbee Liitto on perustettu paitsi frisbeeurheilutoiminnan kehittämiseksi, myös edistämään Amexpo Oy:n liiketoimintaa. Lisäksi liitto perustettiin Ufokin markkinoinnin hankaloittamiseksi. Mitenkään tavatonta tämä ei ole, sillä Ruotsin liiton perustajajäsen SWE 002 Johny Gustafsson omisti Ruotsissa frisbeeyritys Plast Ab Jee Cee:n. Myös International Frisbee Association on perustettu Kaliforniassa Wham-O:n markkinoinnin edistämistä varten, ja niiden konttorit sijaitsivat vierekkäisissä rakennuksissa.

Perustamiskokous

Suomen Frisbee Liitto on perustettu tiistaina 16.5.1978 Koneen puistossa, Helsingin Munkkiniemessä.  Paikalla olivat Jukka Porko, Pekka Porko, Leo Luoti ja Helena Aalto. Perustamissopimuksen  allekirjoittivat Jukka Porko, Leo Luoti ja Helena Aalto. Kokous valitsi liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Jukka Porkon. Nieminen oli ehdottanut liiton puheenjohtajaksi Michel Wendelliä, mutta armeijapalveluksen vuoksi Wendell ei päässyt edes paikalle.  Liiton ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtajaksi Pekka Porko, sihteeriksi Helena Aalto, rahastonhoitajaksi Leo Luoti sekä hallituksen jäseniksi Michel Wendell, Seppo Nieminen ja Klaus Arpia. Helsingin Frisbee Club hyväksyttiin samalla liiton jäsenkerhoksi.

Liiton perustamiskokouksen pöytäkirjan kohdassa 12 päätettiin liiton rekisteröimisestä, mutta liiton hallitus lähetti rekisteröintipaperit PRH:lle vasta vuoden 1981 alussa.

Perustamiskokouksen pöytäkirja 16.5.1978.

Liiton säännöt 1978.

Liittyminen Suomen Frisbee Liittoon

Liiton jäsenmaksu vuonna 1978 oli 20 markkaa. Jäsenmaksuun kuului pelioikeus liiton järjestämiin kilpailuihin vuodeksi ja International Frisbee Association ainaisjäsenyys. Jäsenille lähetettiin IFA:n jäsenkortti ja IFA:n sertifikaatti. Nieminen oli saanut IFA:lta ne ilmaiseksi sadalle ensimmäiselle liiton jäsenelle. Vuonna 1979 liitolle tehtiin jo oma jäsenkortti, mutta IFA:n sertifikaattia jaettiin myös seuraavinakin vuosina.

Olli Visamon IFA:n jäsenkortti vuodelta 1978.

Jarmo Kaitilan SFL:n jäsenkortti vuodelta 1979.

IFA:n sertifikaatti vuodelta 1978, omistaja Miri Miettinen.

Ensimmäiset jäsennumerot

Alunperin jäsennumero FIN 001 kuului Seppo Niemiselle, Leo Luodille FIN 002, Jukka Porkolle FIN 003 ja Michel Wendellille FIN 004.

Jäsenten hankinta

"Alkuporukkaa koottiin ajelemalla autolla ympäri Helsinkiä ja kertomalla kaikille frisbee kädessä nähdyille, että liitto on perustettu ja Munkkiniemessä harjoitellaan viikoittain. Näin tavoitettiin muun muassa Klaus Arpia ja Catarina Sundström, jotka heittelivät Kaivopuistossa keskenään", muistelee Jukka Porko.

Uusia jäseniä saatiin Suomi-Amerikka Yhdistyksen Suomi-USA-jäsenlehden frisbeeaiheisen artikkelin kautta. Lisäksi järjestettiin frisbee-esittelytilaisuuksia eri kaupoissa.

Olli Visamo muistelee: "Muistaakseni liityin Suomen Frisbee Liittoon joskus 1978 kesällä. Helsingin Sokoksella oli frisbee-esittelytilaisuus, jossa Rose Bowl -video pyöri ja myynnissä oli  All American, Professional ja minifrisbeet. Jaossa oli esitettä, jossa kuvattiin eri heittoja, ja siinä oli liittymislomake. Liityttyäni sain jäsennumeron FIN 056."

Sokoksen frisbee-esittelytilaisuuden mainos HS 29.6.1978.

Heitto-ohjeet ja liittymislomake vuodelta 1978.

Wham-O:lta saatiin vuoden 1977 frisbeen MM-kisojen kisafilmi. Sitä näytettiin erilaisissa esittelytilaisuuksissa, esimerkiksi kaupoissa, discoissa ja seurailloissa.

Vuoden 1978 MM-kisojen kisafilmi löytyy yllä olevasta YouTube-linkistä.

"Alkuaikojen suurin ongelma oli liitokiekkojen saatavuus. Urheiluliikkeiden ostajat eivät uskoneet lajiin, vaan ostivat sisään Junior- ja All American -kiekkoja. Heidän mielestään muovinpalaset maksoivat liikaa. Pikkuhiljaa ponnisteluiden ja sattumien kautta tietoisuus levisi ja liitokiekkojen saatavuus parani. Suuri vaikutus oli MM-futiskisojen väliajalla TV 1:n näyttämä video Rose Bowl -frisbeekisoista. Tämänhän näkivät miljoonat suomalaiset. Urheilu-uutisten Seppo Kannas oli varsin otettu uudesta lajista, avarakatseinen kaveri", kertoi Jukka Porko.

Jalkapallon Argentiinan MM-kisojen loppuottelu pelattiin sunnuntaina 25.6.1978. Ei ole täyttä varmuutta nähtiinkö tämä noin 3 ja 1/2 minuutin lähetys loppuottelun puoliajalla vai heti ottelun jälkeen tulleessa Aikalisä-ohjelmassa. Puoliajalla näytettiin ainakin uutiset ja sää.

Jyväskylässä 29.7.–6.8.1978 pidetyillä Finnsport-messuilla frisbee oli edustettuna. Messujen ansiosta saatiin mm. Jyväskylään perustettua oma frisbeekerho.

Liiton jäsenmäärä 10.10.1978 oli 93 jäsentä ja 24.4.1979 jäseniä oli 123.

Liittoon liittyi jäsenkerhoja seuraavasti:

  • Helsinki Frisbee Club 5/1978
  • Turku Frisbee Club 6/1978
  • Jyväskylä Frisbee Club 9/1978
  • Espoo Frisbee Club 10/1978
  • Kuopio Frisbee disc Club 7/1979

Liiton nimen vaihto

Suomen Frisbee Liitto vaihtoi nimensä Suomen Frisbee-kiekko Liitoksi 6.2.1979. Liitto olisi voinut vaihtaa nimensä myös Suomen Rispi Liitoksi. Samassa yhteydessä myös liiton jäsenkerhot lisäsivät nimeensä sanan "disc". Vaatimus tuli Wham-O:lta kansainvälisesti, koska frisbee oli rekisteröity tavaramerkki. Suomen Frisbee-kiekko Liitto muutti nimeksi Suomen Liitokiekkoliitoksi 11.2.1984.

Wham-O:n vaatimus vuodelta 1978.

Kilpailutoiminta

Suomen Frisbee Liitto järjesti yhdessä Helsinki Frisbee Clubin kanssa ensimmäiset liiton SM-kilpailut. Kisat pelattiin lauantaina 2.9.1978 Talin Urheilupuistossa ja Koneen puistossa Helsingissä.

Lue koko juttu SM-kisoista 1978 tästä linkistä.

Kuvassa osa vuoden 1978 SM-kisojen voittajista. Kuva: Leo Luoti

Helsinki Open järjestetiin ensimmäisen kerran 16.6.1979. Kilpailusta muodostui SM-kisojen ohella vuoden päätapahtuma monen vuoden ajaksi. Helsinki Openissa on heitetty monet Suomenennätykset ja jokunen maailmanennätyskin. Helsinki Open aloitti monesti kilpailukauden ja siellä kohtasivat parhaat suomalaiset kenttälajien pelaajat.

Suomen frisbeehistorian merkittävimmät tapahtumat olivat kuitenkin SM-kilpailut Helsingin Olympiastadionilla vuosina 1979 ja 1980. Vuoden 1979 kilpailuissa oli yleisöä melkein 10 000 henkeä.

1979 SM-kisajuttun pääset tästä:

1980 SM-kisajuttuun pääset tästä:

Booster Oy

Jukka Porkosta oli tullut Amexpon osakas 3.7.1978. Samassa yhteydessä Porkon ja Luodin osakemääräksi tuli kummallekin 15 %. Jukka Porko ja Leo Luoti perustivat 26.10.1978 oman yrityksen, Booster Oy:n, jonka toimialaksi merkittiin: "Markkinointitoimintaa tukevien palveluiden tuottaminen ja kauppa, sekä kotiin ja vapaa-aikaan liittyvien tuotteiden toimittaminen, maahantuonti ja kauppa". Boosterin liiketoiminta edisti kiekkojen myyntiä ja merkittävästi myös liiton toimintaa.

"Booster Oy myi frisbeekiekkoja vuodessa kymmeniätuhansia keskusliikkeille mm. Keskolle, SOK:lle, Elannolle, Intersportille, Sportialle  jne.", valottaa Jukka.

Booster Fastback -frisbee vuodelta 1980, omistaja Sami Loukko

Heittolevy

Samoihin aikoihin Kari Nyrhinen alkoi valmistaa Suomessa Heittolevyä. Muotti valmistui Nyrhisen muistikuvan mukaan vuonna 1979 ja samalla alkoi Heittolevyn valmistus.

"Yhden Starplate Hettolevyn valmistus ruiskuvalukonella vie aikaa vain noin 40 sekuntia. Parhaana vuonna Heittolevyjä valmistettiin yli 100 000 kappaletta vuodessa!", Nyrhinen muisteli.

Nyrhisen yhtiö Ju-Ju Toysilla oli jälleenmyyjiä Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja USA:ssa.

Lue Heittolevystä oma juttu tästä.

Näin ensimmäinen frisbeeboomi syntyi!


Lähteet:

Haastattelut: Taisto Lehti, Aki Muhonen, Seppo Nieminen, Leo Luoti, Jukka Porko, Michel Wendell, Olli Visamo, Kari Nyrhinen, Irma Sinisalo, Jarmo Kaitila.

Arkistot: Seppo Nieminen, Leo Luoti, Jukka Porko, Sami Loukko, Suomen Liitokiekkoliitto ry, Suomen urheilumuseo

Artikkelit: Helsingin Sanomat, Frisbarit 1979-1980, Mikkelin Viikkoset, Mainoslahjan asiakaslehti, Jari Mäkinen

Seppo Niemisen arkistoima kirjeenvaihto