Atletico

Timo "Max" Bruns kirjoitti Frisbarin 1993 juhlajulkaisussa seuraavasti "Atletico on perustamisestaan asti noudattanut tiettyä linjaa, ja siinä on myös menestytty. Panostus on ollut puhtaasti liitokiekon joukkuepeliin, ultimateen, ja määrätietoisen työn tuloksena on seuralla yhteensä 11 Suomen mestaruutta. Atleticon juuret johtavat Haukilahden lukioon ja ryhmään innokkaita riiviöitä, jotka liitokiekkolegendojen Johan Rinteen ja Pasi Pesosen jalanjälkiä seuraten innostuivat muovin palasta.

Ns riiviöiden perustaman joukkueen nimi oli Zemi ja perustamisvuosi 1984, yritys kokemat-tomuudesta huolimatta sen mukaista. Toiselle kaudelle joukkue sai muutamia vahvistuksia ja uuden nimen, Atletico Gäddvik. SM-sarja sujui jo mallikkaammin, tuloksena hieno 4. sija. Seuraavalle kaudelle joukkue lähti tosissaan. Nimestä tiputettiin svedutyylinen Gäddvik pois ja joukkueeseen saatiin lisää kovan luokan pelimiehiä kuten Raine Lamberg. Harjoittelua kovennettiin, itseltä ja muilta vaadittiin paljon ja tuloksena oli ensimmäinen Suomen mestaruus vuonna 1988. Määrätietoinen työ jatkui ja seuraavan kauden päätavoitteeksi asetettiin seurajoukkueiden MM-kisat 1989 Kölnissä. Fysiikkaharjoitukset Pasi Pesosen johdolla alkoivat olla sitä luokkaa, että ennen hikeä tuli kylmä hiki. No Pain No Gain piti paikkansa. Vesitornin mäkeä hinkattiin ylös ja alas ihan riittävästi.

Kölnissä sijoituimme hienosti seitsemänneksi, toiseksi parhaana Euroopassa. Samalla vauhdilla tuli toinen Suomen mestaruus sisällä ja ulkona. Vuonna -91 seuramme laajentui, sillä Naisten joukkue perustettiin talvella -91. Vuodesta muodostui menestyksekäs, naiset saavuttivat 2 SM kultaa ja PM hopeaa, miehet 2 SM kultaa (nurmella ja hallissa) sekä PM kultaa. Molemmat joukkueet lähtivät Torontoon seurajoukkueiden MM-turnaukseen 1991. Naisten otteissa nähtiin jo ajoittain kansainvälisen tason otteita, sijoitus ei vielä ollut niin tärkeä. Miehet taistelivat vain 11 miehen voimin ollen paras ei -amerikkalainen joukkue kisoissa.

Vuosi -92 alkoi synkästi miesten osalta, sisä-SM viides oli heikoin sijoitus Suomessa. Naiset puolustivat seuran värejä paremmin voittaen 2. Suomen mestaruuden sisällä. Ulkona molemmat joukkueet puolustivat menestyksekkäästi edellisen vuoden mestaruutta. Tänä vuonna oli miesten vuoro pitää kiinni seuran maineesta voittamalla myös halli-SM mittelöt. Naiset sijoittuivat EUC:n jälkeen toiseksi. Nyt molemmat joukkueet ovat selvittäneet tiensä SM-finaaliin. Naisten joukkue lähtee taistelemaan mestaruudesta Pirj0 Rajalan valmentamana 20 pelaajan voimin. Miesten 11 miehen valmennuksesta vastaa Matti Suurnäkki. Molempien joukkueiden valtteina on monen vuoden kokemus sekä kova fyysinen kunto. Nähtäväksi jää, riittävätkö ne."

Atleticon miesten tarina päättyi valitettavasti jo vuonna 1993. Mestaruuksia kertyi yhteensä 12; 6 SM-kultaa nurmella, 1 PM-kulta sekä 4 SM-kultaa hallissa ja voitto Adventspokalenissa. 

Naisten loistava tarina jatkuu edelleen. Suomen mestaruuksia on tullut viimeiset 9 vuotta putkeen (2021) sekä häikäisevä Euroopan mestaruus vuonna 2017.

Avoimen sarjan joukkueen ajallisesta kehityksestä on myös Petteri "Sepe" Pesosen huikea versio, jota hieman täydennetään ja stilisoidaan vielä.

Lätty -83

Kenttälajien harrastamisen lisäksi mukaan tuli vuonna 1983 ultimate ja

ensimmäinen ultimatejoukkue, johon Tunen kanssa - Stidin fölissä -

liityttiin oli idearikkaalta nimeltään Lätty -83.

Stidi oli saanut vihiä, että Silkkarilla treenaavaan porukkaan olisi

mahdollista päästä messiin. Sinnehän me sitten Toppiksessa opetelluilla

"taidoilla" suunnattiin.

Samassa jengissä skulasivat mm. Hannu Kahlos (Lätty -83 nimen isä?)

sekä Erik Linko.

Treeneistä ei tietoja yläpään kovalevyltä valitettavasti löydy, mutta

ekassa SM-sarjan matsissa legendaarisella Silkkarin Wembleyllä

vastassa oli Hesa. Floydin osallistumatta ko. vuoden sarjaan

armeijakiireisiin vedoten tuli tuohon matsiin joukkueesta

vahvistukseksemme Tuomas "Billy" Tanska, jonka reisien paksuutta

ihmittelin jo tuolloin.

Matsissa tuli dunkkuun, mutta huomioni vei vastustajan

maajoukkuekärjen Cedric Wreden paha loukkaantuminen. Häneltä

katkesi heittäytymistilanteessa solisluu ja matka sairaalaan - Klasun/

Kladen? kyydillä - alkoi samantien.

Valitettavasti muut matsit ja sarjasijoitus ovat allekirjoittaneelle vielä

epäselvempiä. (en löytänyt dataa esim.ultimate.fi -sivustolta.)

sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Zemi

Lätty -83 oli vain vuoden mittainen projekti, jonka jälkeen ISOT POJAT

suuntasivat takaisin muihin jengeihin, lähinnä Floydiin.

Me jäljellejääneet juniorit olimme lajista kuitenkin niin Fiiliksissä, että

päätimme perustaa oman jengin. Näin syntyi Espoon Zemi ja punaiset

paidat!

Käsinbrodeerattuihin säkkikangastekstiileihin pukeutuivat vuosina 1984

- 1986 mm. Peeegeee (Pekka Haapala), Sakke (Sakari Karvonen), Mapa

(Markku Härkönen), Tune (Tuomas Makkonen), Bruna (Tomi Bruns), Dalli

(Petri Dahlström), Repe (Jere Manninen), Jannet Kerttula ja Luostarinen

sekä allekirjoittanut. Kaikki yllättäen Jedan koulusta.

Killerimäisistä kabinettipeleistä ei ollut tietoakaan, sillä sarjapaikka

tulevaan vuoden 1984 SM-sarjaan irtosi vaivattomasti Lätty -83:lta

vapautuneelle paikalle.

Ensimmäisestä sarjakaudesta mieleenpainuvimpina ovat 1-0 johto

Floydia vastaan. "Otettiin maalin jälkeen heti aikalisä

mahdollistaaksemme johtoasemastamme iloitsemisen mahdollisimman

pitkäksi." (Idean isä epäselvä). Lopulta pataan tuli erittäin

suurinumeroisesti. (5-21?, ihan pirusti kumminkin).

Eka vierasmatsi Vantaan Tikkurilassa Maniacsin/KU-58? talojen

takanurtseilla. Dunkkuun tuli jälleen ihan selkeästi ja oma autokuntani -

gps:n puuttuessa - saapui paikalle pelin ollessa jo täydessä käynnissä.

Lisäksi ottelu naisten maajoukkuetta vastaan (skulasi ton kauden

miesten sarjaa - eikö gimmoilla ollut tuona vuonna omaa sarjaa?)

Silkkarin kaatosateessa painui mieleen. Voitimme ottelun aika reilusti

21-11? (eka jakso 11-1) vaikka aluksi hieman jännittikin kohdata

Suomen parhaat Ladyt.

sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Atletico Gäddvik

Vuonna 1987 todettiin porukalla joukkueemme Zemi -nimen tulleen

hyökkäysalueensa päätyyn ja oli siis nimenvaihdoksen aika.

Tuomas Makkonen oli tsiigaillut urheiluruutua ja bongannut sieltä

jalkapalloseuran nimeltä Atletico Madrid. Tune oli tykästynyt tuohon heti

ja ehdottikin nimeksemme Atletico Gäddvikiä. Se oli kerralla purkissa.

Pelitaidot - fysiikan ohella - olivat myös karttuneet ja SM -sarjassa

sijoituimme neljänsiksi The Companyn voittaessa ikimuistoisessa

Bolliksen finaalissa Hesan 25-24. Teamille pronssia?

Sitten tulikin vuosi 1988 ja Atletico Gäddvik -nimestä pudotettiin

loppuosa pois. Tämä siksi, että Viisastelijoiden mukaan kaikki joukkueen

jäsenet eivät kuulemma asu(neet) Jedassa edes viime kaudella. :)

Osa kriitikoista liittyi kuitenkin vahvassa nousukiidossa olevaan seuraan

mahdollistaen kovan menestyksen tulevina vuosina niin sisä- kuin

ulkokentillä, koti -ja ulkomailla.