FRISBEEN LASKEUTUMINEN SUOMEEN 1978

Tekijä: Jari Mäkinen 16.5.2018 viimeksi muutettu 3.1.2021

Frisbeen laskeutuminen Suomeen

" Jukka Porko ja Leo Luoti järjestivät Suomi-Amerikka -yhdistyksen tiloissa Helsingissä lajien esittelytilaisuuden, jossa nähtiin mm. videoita MM-kilpailuista USA:sta. Samassa yhteydessä 16. toukokuuta 1978 perustettiin Suomen Frisbee Liitto. Liiton perustajajäsenet olivat Jukka Porko, Leo Luoti ja Helena Aalto". Muut ensimmäiset jäsenet olivat myös Helsingin Suomi-Amerikka -yhdistyksen jäseniä. Frisbee-nimen käyttöön liittyvien tavaramerkkikiistojen vuoksi liitto tunnetaan nykyään nimellä Suomen Liitokiekkoliitto (SLKL ry).


"Perustaminen tapahtui Munkkiniemen puiston nurmikoilla Kone -yhtiön takana, joista tuli vuosiksi Frisbee-pyhättö. Samaisessa paikassa perustettiin myöhemmin myös Helsingin Frisbee Klubi, jonka puheenjohtajaksi tuli Klaus Arpia ja sihteeriksi kutsuttiin Catarina Sundström. Molemmat vaikuttivat myös Liiton hallituksessa.", muistelee Jukka.

"Alkuporukkaa koottiin ajelemalla autolla ympäri Helsinkiä ja kertomalla kaikille frisbee kädessä nähdyille, että liitto on perustettu ja Munkkiniemessä harjoitellaan viikoittain. Näin tavoitettiin muun muassa Klaus "Klasu" Arpia ja Catarina "Ca" Sundström, jotka heittelivät Kaivopuistossa keskenään""Pikkuhiljaa porukka kasvoi. Jo varhaisessa vaiheessa mukaan tulivat muun muassa Klaus "Klade" Korpela (R.I.P.), Marko Timonen, Max Toiviainen ja moni muu. Kainu Mikkola (R.I.P.), joka valittiin lentopalloliiton Hall of Fameeen 2017, kilpaili seniorina joukossa mukana. Kaikkia eri lajeja harrastettiin: ultimate, frisbeegolf ja guts olivat suosituimpia, mutta myös tarkkuusheitto, pituus ja MTA (Maximum Time Aloft) olivat kuvassa mukana. Freestyle oli harvojen valtaa, 3–4 paria jyräsivät, etunenässä Klasu ja Klade. Petri Isola oli freestylen lupaava juniori, joka myös menestyi myöhemmin hyvin aikuisten sarjassa voittaen sekä maailmanmestaruuden että Euroopan mestaruuden."

Liitokiekkoilun ehdottomia pioneereja on myös Seppo Nieminen. Hän toi kasan frisbee-kiekkoja mukanaan Suomeen oltuaan kesän 1968 vaihto-oppilaana USA:n Mainessa. Hän edusti Suomea yksilölajien MM-kisoissa lähinnä frisbeegolfissa jo vuodesta 1978 lähtien.

Sebastian "Basse" Bondestam oli ensimmäinen junioreiden yleismestari 1978 ja ultimaten Euroopan mestari 1980. "Klasu ja Klade hallitsivat freestylen, Harri (Spoof) ja minä yritimme kopioida heidän ja Bobin temput. Can sisko Mio kävi samalla luokalla kuin minä ja asuttiin Kaivarissa. Siellä skeitattiin ja ruvettiin myös heittämään lättyä Klasun ja muiden kanssa. Sitä kautta minäkin liityin joukkoon. Olin aloittanut jenkkifutiksen, mutta siirryin vuoden jälkeen frisbeen pariin. Ensimmäisessä SM-kisassa olin mukana juniorina. Taisin olla 19. jäsen Suomessa", muistelee Basse.

Euroopan mestari on myös Broadcastin perustajajäsen ja rumpali Miri Miettinen. Hän muutti 1970-luvulla Varkaudesta Munkkiniemeen ja kävi heittelemässä frisbeetä legendaarisessa Koneen puistossa joka ilta kavereiden kanssa.

"Frisbeegolf sai tulta alleen heti. Ydinporukka kävi kisaamassa Tukholmassa Kärsön radalla monesti. Copenhagen DiscGolf Open oli myös kuvassa mukana, kisattiin upeassa Carlsbergin puistossa. Euroopan ensimmäiset frisbeegolfin mestaruuskisat pelattiin Länsi-Saksan Essenissä vuonna 1981. Joukko suomalaisia osallistui kisaan, menestystä tuli naisten puolella, Kirsti Salmenkallio oli hienosti hopealla. Suomen FDGA:kin perustettiin innostuksissa, mutta aikaa sen kehittämiselle ei riittänyt. Ensimmäinen "frisbeegolfrata" oli Sibelius-puistossa Töölössä. Maaleina tai "reikinä" olivat puut, paitsi viimeinen, joka oli Sibelius-monumentin  taaimmainen torvi. Turistit saivat välillä kyytiä, kun lätty kolisi vieressä olevaan tolppaan. Ensimmäinen pysyvä rata tehtiin Meilahteen v. 1983, jossa se vieläkin on. Ensimmäisten joukossa oli myös Hyvinkään Sveitsin hotellin rata, jonka kävimme joukolla suunnittelemassa."

"Alkuaikojen suurin ongelma oli liitokiekkojen saatavuus. Urheiluliikkeiden ostajat eivät uskoneet lajiin, vaan ostivat sisään Junior- ja All American -kiekkoja. Heidän mielestään muovinpalaset maksoivat liikaa. Pikkuhiljaa ponnisteluiden ja sattumien kautta tietoisuus levisi ja liitokiekkojen saatavuus parani. Suuri vaikutus oli MM-futiskisojen väliajalla TV-ykkösen näyttämä video Rose Bowl -frisbeekisoista. Tämänhän näkivät  miljoonat suomalaiset. Urheilu-uutisten Seppo Kannas oli varsin otettu uudesta lajista, avarakatseinen kaveri." päättää Jukka.

Alkuvuosien kohokohtia oli Frisbeen SM-kisat 1979 Olympiastadionilla, jonka lehtereille oli kerääntynyt liki 10 000 katsojaa. Yksilölajien ohessa pelattiin ultimatessa Suomi-Ruotsi (Skogshyddan IS, Göteborg) -näytösottelu, jonka isännät voittivat maalein 8-5. "Samana vuonna pelattiin myös ensimmäinen kansallinen näytösottelu sekajoukkuein Helsinki Openissa", tarkentaa Pekka. Sekajoukkueet eli Mixed/Coed tulivat pysyväksi kilpailumuodoksi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Nyt vuonna 2020 ne ovat suurimmat sarjat ultimatessa maailmalla. Mainittakoon, että yksilölajien yleismestaruuden voitti tyylipuhtaasti edesmennyt Klaus Korpela. Hän oli myös vuosia ultimatemaajoukkueen kantavia voimia. Klade kommentoi harrastustaan Frisbarissa "Kotiväki ei harrastuksestani erityisemmin pitänyt, koska heidän mielestään missään ei enää voinut istua saamatta frisbeetä päähänsä. Koirakin oli varmasti salaliitossa minua vastaan, koska se aina tilaisuuden saadessaan vei frisbeeni, eikä millään suostunut antamaan sitä takaisin."

"Booster Oy myi frisbeekiekkoja vuodessa kymmeniätuhansia keskusliikkeille mm. Kesko, SOK, Elanto, Intersport, Sportia jne", valottaa Jukka. "SM-kisat olivat yksi Stadionin suurimmista urheilutapahtumista vuonna 1979", täydentää Mikael Hästbacka. Frisbeetä markkinoitiin myös monissa muissa massatapahtumissa. Porissa Finnish HotRod Associationin järjestämissä Drag Race -geimeissä 13. toukokuuta 1979 antoivat Klaus Korpela ja Klaus Arpia HELSINKI FRISBEE disc CLUBistä vauhdikkaan Freestyle-esityksen noin 13 000 innostuneen katselijan edessä. Helsingin Kesä -viikkojen Kaivopuiston ilmaiskonsertissa 2. heinäkuuta 1979 lingottiin 11 000 paikalle saapuneen joukkoon lavalta, Kojon esiintyessä, hänen uutta älppäriä mainostavia Frisbee -kiekkoja.