Ensimmäiset viralliset frisbeekilpailut ja Suomen ensimmäinen frisbeen Suomen mestari

Tekijä: Sami Loukko 9.1.2021

Kunto-Ufo

Kunto-Ufon on kehittänyt helsinkiläinen, vuonna 1958 perustettu Mainoslahja Oy, ensimmäinen myynninedistämistuotteita Suomessa tarjonnut suomalainen yritys. Mainoslahja Oy oli ostanut vuonna 1970 olympiarenkaiden käyttöoikeuden kuudelle eri tuotteelleen, joista Kunto-Ufo oli yksi. 

Kunto-Ufoa valmistettiin Eimo Muovi Oy:n tehtailla vuonna 1971 ja tuotannossa on ollut kahta erilaista versiota. Toisessa versiossa Kunto-Ufon yläkannessa ei ole lainkaan painatusta, kun taas toisen version yläkannessa on noin tulitikkuaskin kokoinen Sisupisara-logo. Sisupisara esittää nyrkkiin puristettua kättä, ja sen on suunnitellut taiteilija Osmo Pasanen. Sisupisaran avulla kerättiin varoja Suomen olympiajoukkueen hyväksi Sapporon ja Münchenin olympiakisoihin vuosina 1971 ja 1972 .

Lue Kunto-Ufosta lisää (juttu julkaistaan kohta) : https://www.frisbeehistoria.fi/kunto-ufo/

Helsingin Sanomat: 23.5.1971.

Sisupisara-kirjeensulkijamerkki vuodelta 1971, omistaja Sami Loukko.

Ensimmäiset viralliset frisbeekisat

Kunto-Ufo oli vuoden 1971 olympiamyynnin suurartikkeli ja sen myynnin edistämiseksi päätettiin järjestää kilpailutoimintaa. Mainoslahja Oy:n edustajana olympiatuotteissa toimi Erkki H. Ilmavirta, joka sai sovittua Palloliiton kanssa Kunto-Ufon pituusheittokilpailujen järjestämisestä jalkapallon mestaruussarjan otteluiden yhteydessä. 

Eri puolella Suomea, mestaruussarjan otteluiden puoliajalla, järjestettiin kuusi kasintakilpailua, joista parhaat heittäjät etenivät Helsingin Olympiastadionilla 26.9.1971 käytyyn finaaliin. 

Se, missä nimenomaisissa mestaruussarjan otteluissa karsintakilpailuja järjestettiin, ei ole vielä selvinnyt, joten Suomen ensimmäisten frisbeekilpailujen paikka ja ajankohta on vielä pieni arvoitus! Todennäköisimmät karsintapaikkakunnat olivat Mikkeli, Lahti, Vaasa, Tampere, (Valkeakoski) ja (Helsinki). Helsingissä järjestettiin 18.8.1971 varmuudella yksi karsintakilpailuista, todennäköisesti ensimmäinen karsintakilpailu, joka siinä tapauksessa olisi ensimmäinen virallinen frisbeekilpailu Suomessa.

Muiden karsintakilpailujen päivämäärät ja kilpailupaikat ovat kuitenkin vielä varmistamatta. ETSIMME TÄLLÄ HETKELLÄ INNOKKAITA FRISBEEHISTORIAN TUTKIJOITA SEURAAVILTA PAIKKAKUNNILTA: Mikkeli, Valkeakoski, Lahti, Vaasa ja Tampere. OTAHAN YHTEYTTÄ JOS HALUAT OSALLISTUA ASIA TUTKIMISEEN!

Toivomme, että voisit selvittää – esimerkiksi vanhojen paikallallislehtien avulla – pelattiinko karsintakilpailut kyseisillä paikkakunnilla, ja jos pelattiin, niin minkä ottelun yhteydessä.

Tässä jalkapallon Mestaruussarjan joukkueet kaudella 1971.

  1. Helsingfors IFK (HIFK) (Helsinki)

  2. Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) (Helsinki)

  3. Ilves-Kissat (I-Kissat) (Tampere)

  4. Kokkolan Pallo-Veikot (KPV) (Kokkola)

  5. Kuopion Palloseura (KuPS) (Kuopio)

  6. Lahden Reipas (Reipas) (Lahti)

  7. Mikkelin Palloilijat (MP) (Mikkeli)

  8. Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) (Mikkeli)

  9. Oulun Työväen Palloilijat (OTP) (Oulu)

  10. Palloseura Lahti-69 (Lahti-69) (Lahti)

  11. Tampereen Pallo-Veikot (TPV) (Tampere)

  12. Turun Palloseura (TPS) (Turku)

  13. Vaasan Palloseura (VPS) (Vaasa)

  14. Valkeakosken Haka (Haka) (Valkeakoski)

Yllä SM-sarjan ohjelma vuodelta 1971. On erittäin todennäköistä, että karsintakilpailut on pelattu joidenkin seuraavien otteluiden yhteydessä:

MIKKELI

29.8. MP–OTP

22.8 MiPK–LAHTI69

5.9. MiPK–KPV

12.9. MP–REIPAS

19.9. MP–HAKA


VALKEAKOSKI

22.8. HAKA–VPS

5.9. HAKA–I-KISSAT


LAHTI

22.8. REIPAS–TPS

5.9. REIPAS–KUPS

12.9. LAHTI69–KPV

19.9.LAHTI69–I-KISSAT

29.8. LAHTI69–HJK


VAASA

29.8. VPS–MIPK

12.9. VPS–HIFK


TAMPERE

22.8. TPV–HIFK

29.8. I-KISSAT–REIPAS

5.9. TPV–LAHTI69

12.9. I-KISSAT–MIPK

19.9. TPV–VPS

Valkeakoskella on varmasti pelattu yksi karsintakilpailu. Luultavimmin 5.9. HAKA-I-KISSAT ottelun yhteydessä.

Helsingin Sanomat: 16.9.1971.

Neljä muuta karsintapaikkaa Helsingin ja Valkakosken lisäksi ovat siis Mikkeli, Lahti, Vaasa ja Tampere. Tähän on päädytty finaaliin selviytyneiden heittäjien kotipaikkakunnan perusteella. Kai Ek oli kotoisin Espoosta, ja on todennäköisesti päässyt mukaan Helsingin karsintakilpailusta. Lasse Latvala oli Valkeakoskelta ja Jorma Toivonen Lahdesta. Reijo Riekkolan kotipaikkakunta oli Nokia ja pääsi finaaliin Tampereen karsinnoista. Jaakko Törmä oli kotoisin Vaasasta ja Timo Kemppainen Mikkelistä.

Kunto-Ufon pituusheiton SM-kilpailut käytiin 26.9.1971 Helsingissä olympiastadionilla

Kilpailu järjestettiin jalkapallon mestaruussarjan viimeisen kierroksen ottelun HJK–MP puoliajalla. Kisaan pääsi mukaan kuusi osallistujaa, jotka olivat aikaisemmin voittaneet karsintakilpailunsa. Karsintakilpailut järjestettiin eri puolella Suomea ja niinikään jalkapallon mestaruussarjan otteluiden puoliajoilla. Karsintakilpailussa pisimmän heiton, 73 metriä,  suoritti Lasse Latvala Valkeakoskelta. Heitto oli myös Suomen ennätys.

Tuloksena 73 metriä on varsin hyvä, sillä maailmanennätyskään ei ollut silloin kuin noin 12 metriä parempi.

1970 Victor Malafronte USA 84.10 Wham-O Professional Model

1970 Bob May USA 85.04 Wham-O Professional Model

1974 John Kirkland USA 102.41 Wham-O Professional Model

Helsingin Sanomat: 24.9.1971.

Helsingin Sanomat: 26.9.1971.

Seppo Simola oli suomalainen kuulantyöntäjä, joka voitti kultaa vuosina 1963, 1964, 1970, 1971 ja 1972. Simola oli myös ensimmäinen suomalainen kuulantyöntäjä, joka työnsi kuulaa yli 20 metriä. Tämä tapahtui Turussa 19. heinäkuuta 1972 ja tulos oli 20,15 metriä.

Ensimäinen frisbeelajien Suomen mestari

Suomen mestaruuden olympiastadionilla voitti Timo Kemppinen Mikkelistä tuloksella 32 metriä. Timo Kemppinen oli ensimmäinen frisbeelajien Suomen Mestari.

Mestaruus ratkesi vasta toisen uusinta kierroksen jälkeen.

Kilpailun tulokset:

1. Timo Kemppainen, Mikkeli 32 m

2. Lasse Latvala, Valkeakoski 31 m

3. Kai Ek Espoo, 26 m

4. Jorma Toivonen, Lahti 22 m

5. Reijo Riekkola, Nokia 21 m

6. Jaakko Törmä, Vaasa 19 m

Helsingin Sanomat 29.9.1971.

Länsi-Savo 30.9.1971.