Frisbeegolfradat Meilahti 1983

Tekijä: Sami Loukko 12.4.2021 viimeksi muutettu 22.4.2021

Varhaisimmat frisbeegolfin pelipaikat Helsingissä

Ennen Meilahteen vuonna 1983 perustettua pysyvää rataa, frisbeegolfkilpailuja järjestettiin Helsingissä ainakin seuraavissa puistoissa.

Munkkiniemi

Munkkiniemi toimi ensimmäisen suomalaisen frisbeeseuran, Helsinki Frisbee Clubin, harjoituspaikkana useamman vuoden ajan.  Tämänhetkisen tiedon mukaan myös Suomen ensimmäiset viralliset frisbeegolfkilpailut pelattiin Munkkiniemessä. Kyseessä olivat frisbeegolfin SM-kisat, jotka pelattiin syyskuisena lauantaina vuonna 1978, tarkemmin sanottuna 2.9.1978. Ensimmäisissä kisoissa ei vielä ollut koreja, vaan väylämaaleina toimivat teippimerkatut puut.

Sibeliuspuisto

Jukka Porko muistelee näin:

"Ensimmäinen frisbeegolfrata oli Sibelius-puistossa Töölössä. Maaleina tai "reikinä" olivat puut, paitsi viimeinen, joka oli Sibelius-monumentin taaimmainen torvi. Turistit saivat välillä kyytiä, kun lätty kolisi vieressä olevaan tolppaan".

Kuvat ovat Suomen vanhimman yhä toimivan seuran, The Teamin, omista Sibeliuspuiston kisoista vuodelta 1981. Vasemmanpuoleisessa kuvassa vasemmalta oikealle: Kari Asikainen, Jyrki Kaivola, Petri Isola, Kari Kaivola ja Timo Luoma. Oikeanpuoleisessa kuvassa: Jari "Nappe" Saastamoinen.

Kuvat: Pekka Ranta.


Meilahti

Vuonna 1980 pelattiin EDGA:n disc golf -sarja. Sarja käsitti kuusi osakilpailua, ja kisapaikkoja olivat Tukholma, Göteborg, Kööpenhamina, Helsinki ja Lontoo. Finaali pelattiin Tukholmassa (Stockholm Disc Golf Open).

Helsingin osakilpailu pelattiin 16.–17.7. Meilahdessa ja kisaan saatiin korit lainaksi Ruotsista. Tämä on samalla ensimmäinen koreihin pelattu frisbeegolfkilpailu Suomessa. Meilahdesta tuli kisan myötä Helsingin kaupungin osoittama paikka frisbeegolfin pelaamiselle. Jäivätkö kyseiset korit Suomeen?

Pirkkola

The Team perustettiin 30.8.1980. Teamin harjoituspaikkana toimi Pirkkola, jossa on pelattu ainakin kesällä 1981 yksi frisbeegolfkisa. Lisäksi talvella 3.2. 1982 pelattiin Pirkkolan Talvimestaruuskisat, jossa frisbeegolf oli yksi lajeista.


Frisbeegolfradan kartoitustyöt Helsingissä

Suomen Frisbeeliiton hallitus aloitti vuonna 1979 kartoitustyöt Helsingin radan sijoituspaikasta.  Kartoitustyön tuloksena hallituksen kokouksessa 25.2.1980 oli ehdolla kolme paikkaa: 1. Munkkivuoren metsä Talin vieressä 2. Oulunkylän Urheilupuisto sekä 3. Keskuspuisto Ruskeasuon kohdalla.

Seuraavassa hallituksen kokouksessa 4.3.1980 Jukka Porko ja Klaus Arpia kertoivat käyneensä tutustumassa kyseisiin paikkoihin. Parhaaksi alueeksi radan perustamisen kannalta todettiin Keskuspuisto Ruskeasuon bussihallien ja Ilmalan välillä. Neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa aloitettiin, mutta ilmeisemmin lupaa Keskuspuiston radalle ei kaupungilta saatu.


Neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa Meilahden radasta

Vuoden 1980 viimeisessä Frisbarissa mainitaan ensimmäistä kertaa neuvotteluista pysyvän frisbeegolfradan saamiseksi Meilahteen, Helsinkiin.

Hallituksen kokouksen pöytäkirjan mukaan 29.4.1981 käsiteltiin kirjettä Helsingin kaupungin liikunta- ja ulkoilutoimikunnalta. Kirjeessä ilmoitetiin, että Suomen Frisbee Disc Liitto saa luvan rakentaa Meilahden ulkoilupuiston alueelle Disc golf -radan. Suomen Frisbee Disc Liiton piti itse kustantaa korit radalle. Maastoa ei muokattu rataa varten, mutta radalta oli lupa kaataa ranteen paksuutta ohuemmat esteet.

Meilahden Urheilupuistoon on saatu lupa rakentaa Disc Golf-rata: Homma on enää kiini rahasta. Jos sinulla on ideoita, joilla voidaan ongelma ratkaista, ota yhteyttä Liiton hallitukseen. Lahjoitukset Liiton tilille - Frisbari 3/1981


Mistä radalle korit ja rahoitus?

Hallituksen pöytäkirjassa on 22.7.1981 merkintä golfradasta. "Alustava rata rakennetaan lähiaikoina. Laitetaan aluksi puiset tolpat korien paikalle. Sekä Volvo että Ford olivat kiinnostuneita sponsoroimaan ratahanketta". Pekka Rannan mukaan radalle ei koskaan rakennettu puisia tolppia, vaan radalle asennettiin suoraan korit.

Ensimmäinen merkintä koreista hallituksen pöytäkirjoissa on 5.8.1981, jolloin Heikki Nukarin tehtäväksi on annettu golfkorien valmistusmahdollisuuksen selvittelytyö ja hinta-arvion saaminen. Marko Timonen aloitti 14.10.1981 ammattikoulujen kanssa neuvottelut korien valmistamisesta. Ammattikoulut olivat kiinnostuneita projektista ja lupailivat, että korit voisivat olla valmiita huhtikuun puoleenväliin mennessä. Ammattikoulusta ilmoitettiin kuitenkin 4.11.1981, etteivät he ajanpuutteen vuoksi ehdi koreja valmistamaan. Liiton puheenjohtaja Jukka Porko ehdotti korien hankkimista Ruotsista Johnny Gustafssonin frisbeegolfyrityksestä Disc Golf Centeristä. Ehdotus hyväksyttiin kokouksessa, mutta koreja ei koskaan tilattu Ruotsista. Lieneekö syynä liiton huono taloudellinen tilanne?

Päätös ja toimiin ryhtyminen disc golf -radan pystyttämiseksi Helsingin Meilahteen haukkasi kuitenkin niin suuren palan liiton rahavaroista, ettei sääntövihon painamiseen jäänyt enää varoja. Eikä tilanne nyt syksylläkään näytä lohdullisemmalta rahakirstuun katsottaessa, joten ei voi kuin pyytää anteeksi tapahtunutta. Frisbari 3/1982

Ilmeisemmin Suomen Frisbee Disc Liitto maksoi radan korit kokonaan liiton rahoista. Missä korit teetettiin, on vielä selvittämättä.


Ei sittenkään frisbeegolfrataa Meilahteen!

Suomen Frisbee Disc Liiton hallitus piti välillä 25.5.1982–20.6.1982 useita kokouksia. Hallitus piti Meilahden urheilupuistoa huonona paikkana kiinteälle frisbeegolfradalle ja se päätti lähettää Helsingin kaupungin liikunta- ja ulkoilutoimikunnalle kirjeen, jossa pyydettiin kaupungilta lupaa frisbegolfradan rakentamiselle muualle kuin Meilahteen. Liiton ehdottamia paikkoja olivat: Sibeliuspuisto, Keskuspuisto, Kaivopuisto, Mustikkamaa ja Eläintarhan ympäristö. Kirjeessä ehdotetiin myös luvan siirtämistä Espoon tai Vantaan puolelle. Kustannusarvio 9-väyläiselle radalle oli 4000 mk. Sovittiin että puheenjohtaja Jukka Porko laatii kirjeen ja Marko Timonen ja Kainu Mikkola menevät esittelemään asiaa kaupungille, mutta mitä ilmeisemmin lupaa radan rakentamiselle muualle ei kaupungilta saatu.


Meilahden rata valmistui keväällä 1983

Meilahdessa pelattiin EDGA:n golfkilpailu kesällä 1980. Vielä on varmistamatta kuka suunnitteli kisan radan sekä kuka suunnitteli kiinteän radan.

Pekka Ranta muistelee radan pystyttämisen vaiheita näin: "Kävin raivaamassa rataa vesurilla ja oksasaksilla. Radalta sai kaataa rannetta ohuemmat esteet. Korit valmistuivat syksyllä 1982.  Ne olivat mulla säilytyksessä autotallissa koko talven. Keväällä 1983 porasin, kuljetin korit ja sementöin ne paikoilleen. Mukana koreja pystyttämässä oli Harri Spoof, Kari Koivula ja Klaus Korpela".

Ortokuvaan on piirretty alkuperäinen Meilahden rata vuodelta 1983.

1. väylä: pituus 108 metriä.

2. väylä: pituus xx metriä.

3. väylä: pituus xx metriä.

4. väylä: pituus xx metriä.

5. väylällä 5 oli pakollinen kierto, jossa sähkötolppa piti kiertää vasemmalta puolelta. Väylän pituus xx metriä.

6. väylä: pituus xx metriä.

7. väylän heittopaikkana toimi aluksi laskettelumäen vauhdinottotorni, joka erityisesti sateella oli liukas ja vaarallinen. Lisäksi sinne oli vaikea kiivetä, joten usein väylä pelattiinkin kalliolta, tornin oikealta puolelta. Väylän pituus xx metriä.

8. väylän aloitusheittopaikka oli hyppyrimäen vieressä ja kori sijaitsi laskettelumäen vauhdinottotornin alla. Väylän pituus xx metriä.

9. väylä: pituus xx metriä.

Väylän 8 aloituspaikan vieressä oleva 24 metrin hyppyrimäki on rakennettu vuonna 1959.  Puurakenteisia hyppyrimäkiä oli Helsingissä aikoinaan yli 20 eri puolilla kaupunkia. Niitä rakennettiin sotien jälkeen 40-ja 50-luvun molemmin puolin ja vielä 60-luvunkin alussa. Meilahden hyppyrimäki purettiin vuosien 1997–2001 välillä, mutta sen betonirakenteet ovat vieläkin paikallaan.

Puinen laskettelurinteen vauhdinottomäki on rakennettu vuosien 1956–1964 välillä. Mahdollisesti sekin vuonna 1959. Tästä ei ole varmaa tietoa. Vauhinottomäki purettiin kesän 2010 ja kesän 2011 välillä.

Vuonna 1985 alueen siirryttyä Helsingin kaupungin liikunta- ja ulkoilutoimikunnalta Helsingin kaupungin rakennusviraston hallintaan, siirtyi myös sopimus HKR:lle.

Alkuperäisen radan rataennätys kisoista oli Mikko Laaksolla tuloksella -6 (Par 27).

"Meikku Meijän Mesta"

Meilahden disc golf -radan avajaiset

Frisbari 3/1983

Vihdoinkin Suomen ensimmäinen disc golf-baana on avattu Meilahdessa. Rata on tällä hetkellä yhdeksän-reikäinen mutta luvassa on vielä yhdeksän lisää. Rata on ympäristön takia hieman vaikea ja lähes kaikille on pariin pääseminen lähes ihme. PAR= radan tai reiän ihannetulos: 27 heittoa . Avajaisiin saapui noin viisitoista pelaajaa ja jonkin verran yleisöäkin. Lehdistö loisti vain Hesarin ja Pääkaupunki-lehden voimin.

Kisa oli melko vaisu, eikä mitään erikoisen upeita suorituksia nähty lukuunottamatta Kimmo Ruotsalaisen kahdenkymmenen metrin puttia viitosreiällä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kärjessä olivat Junnu Rinne, Klaus Korpela, Kai Koivula ja Bob Ranta. Kaikilla heillä oli ensimmäiseltä kierrokselta tuloksena jo viisi yli radan par-tuloksen eli yhteensä 32. Klade ja Kaide putosivat Bobin ja Junnun vauhdista jo kolmosreiällä, mutta varsinainen ratkaisu tapahtui vasta kuutosreiällä, jossa Junnulla oli niin paljon epäonnea, että hän menetti kakkosasemansa ja jatkossa hyvin zempannut Klade ohitti Junnun. Kierroksen loputtua oli Bobilla kaksi yli parin eli yhteensä molemmilta kierroksilta 61. Sen sijaan sekä Klade että Jyrki Kaivola olivat saaneet saman tuloksen 64. Ratkaisu tapahtuisi lisäreiällä eli pojat heittäisivät niin monta uutta reikää kunnes toinen saisi huonomman tuloksen. Ero selvisi kuitenkin jo ensimmäisellä reiällä, jossa Kladen kaksi ensimmäistä heittoa meni sanan mukaisesti metsään. Jykä oli siis kisan kakkonen ••••••• ja kaikilta meni olympiaoikeudet.•••••••

TULOKSET

1. Pekka Ranta 61

2. Jyrki Kaivola 64

3. Klaus Korpela 64

4. Junnu Rinne 65

5. Peik Johansson 66

Joukka Miettinen 66

7. Kai Koivula 67

Mikko Laakso 67

Pasi Pesonen 67

10. Petri Isola 68

11. Ari Huhtanen 74

Kimmo Ruotsalainen 74

13. Jouni Tapiovaara 75

14. Erik Arndt 83


Vasemmanpuoleisessa kuvassa: Kaksi hullua golfintoilijaa, Kari Vesala ja Petri Isola, ottavat tässä varaslähdön vappuaatonaaton kisoihin. Kuva: Marko Timonen Frisbari 1/1984

Oikeanpuoleisessa kuvassa: Kari Vesala puttamassa SM-kisoissa 1984. Frisbari 4/1984

Vasemmanpuoleisessa kuvassa Mikko Laakso Meikussa 1984. Frisbari 4/1984

Oikeanpuoleisessa kuvassa puttaamassa Jari Saastamonen. Frisbari 1/1985

Iltalehti 26.9.1984

Frisbari 3/1985

Frisbari 1/1986

Radan ensimmäiset muutostyöt

Meilahden Allergiasairaala on perustettu vuonna 1962. Vuonna 1989 alettiin rakentaa Allergiasairaalan länsipuolelle kolmisakaraista uudisrakennusta. Uusi Iho- ja allergiasairaala vihittiin käyttöön 26.5.1992.

Sairaalan ja sen uusien parkkitilojen rakentamisen vuoksi radalta jouduttiin poistamaan alkuperäiset väylät 2 ja 3. Samassa yhteydessä poistettiin myös väylä 8, koska avaukset kasiväylällä häiritsivät väylän 7 avausheittoja ja aiheuttivat vaaratilanteita.

Uudet väylät

Väylä 6: pituus xx metriä.

Väylä 7: pituus xx metriä.

Väylä 9: pituus xx metriä.


Meilahden ratakartta muutostöiden jälkeen vuonna 1992.


Lähteet: Pekka Rannan haastatelut

Jukka Porkon haastattelu

"Suomen frisbeehistoria" Facebook-sivujen keskustelut, joissa osallistujina: Pekka Ranta, Kari Vesala, Toni Asikainen, Mikael Hästbacka ja Sami Loukko.

Suomen Frisbeeliiton hallituksen pöytäkirjat vuosilta 1978–1983

Frisbarit vuosilta 1978–1983

Helsingin hyppyrimäkihistoria,  Markku Poutanen 2011